Kapteeniksi nimetään jälleen Codie Taylor marraskuussa, kun All Blacksin päävalmentaja Dave Rennie ja valitsijat Sir Graham Henry sekä Neil Barnes julkistavat joukkueen Iso-Britannian kiertueelle. Valinnoissa on myös yllätyksiä. Joukkoon kuuluu 36 pelaajaa, mikä on enemmän kuin monet ennakoivat. Joukkue matkustaa Skotlantiin, Walesiin ja Englantiin ennen finaaliviikonloppua.
Loukkaantumiset koettelevat joukkuetta
Joukkue on paperilla edelleen vahva, mutta loukkaantumiset ovat iskeneet kovaa. Pois ovat Samisoni Taukei’aho (pohkeen vamma), Shannon Frizell (polvi), Tyrel Lomax (niska), Leroy Carter (nilkka), Ruben Love (nilkka), Ardie Savea (olkapää), Luke Jacobson (kyynärpää), Caleb Clarke (olkapää), Ollie Norris (polvi) ja Billy Proctor (olkapää). Lisäksi Simon Parker ei ole käytettävissä henkilökohtaisista syistä.
Pitkästä loukkaantumislistasta huolimatta Rennie on jättänyt kiertueelta pois esimerkiksi Patrick Tuipulotun ja Du’Plessis Kirifin. Myös useita NPC-kauden vahvoja pelaajia on jäänyt ulkopuolelle. Heistä mainittava on Tasmanin maalintekokone Kyren Taumoefolau.
Joukko on silti tuttu. Kolme kersantin paikkaa jakavat Taylor, Asafo Aumua ja George Bell. Pilareina jatkavat Ethan de Groot, George Bower, Xavier Numia, Fletcher Newell ja Pasilio Tosi. Lomaxin tilalle tulee ensikertalainen tighthead Saula Ma’u. Lukkoina ovat Scott Barrett, Josh Lord, Fabian Holland ja Tupou Vaa’i. Barrett palaa pukuun Australia-testien jälkeen. Jamie Hannah saa ensimmäisen kerran paikan All Blacksin joukkueessa, vaikka hän on aiemmin toiminut varamiehenä.
Takarivissä on edelleen vahva kokoonpano. Anton Segner jatkaa läpimurtovuoden jälkeen. Peter Lakai ja Wallace Sititi tuovat monipuolisuutta kolmikkoon, ja Ethan Blackadder palaa vammasta, joka esti häntä pelaamasta kahdessa Australia-testissä.
Joukkoon tulee kaksi uutta kasvoa Crusadersista. Leicester Fainga’anuku saa kutsun, koska loukkaantumiset estivät häntä pelaamasta Rugbyn suurimmassa kilpailussa (RGR) ja heinäkuun maaotteluissa. Christian Lio-Willie palaa joukkueeseen kahden vuoden tauon jälkeen. Hän debytoi Scott Robertsonin valmennuksessa vuonna 2024, ja tämä on hänen ensimmäinen valintansa Rennien alaisuudessa.
Puoliskoina ovat kuten suurimman osan vuodesta Cam Roigard, Kyle Preston ja Cortez Ratima. Puolustajissa Damian McKenzie on todennäköisesti ensimmäinen valinta Skotlantia vastaan. Richie Mo’unga on palautunut kuntoon ja palaa todennäköisesti Walesia tai Englantia vastaan. Josh Jacomb on kolmas vaihtoehto, ja hän voi tehdä Test-debyyttinsä, sillä hän pelasi RGR-kiertueella.
Keskilinjalle valittiin Jordie Barrett, Quinn Tupaea, Timoci Tavatavanawai ja Anton Lienert-Brown. Suurin ulkopuolisten valinta on Chay Fihaki Carterin loukkaantumisen vuoksi. Hän kilpailee laitapaikoista Will Jordanin, Fehi Fineanganofon, Rieko Ioanen ja Josh Moorbyn kanssa. Beauden Barrett on vaihtoehto sekä täyshyökkääjäksi että puoliksi.
Pelinmuuttaja valinta
Viime vuonna Rassie Erasmus esitteli hybridikokeilunsa, kun hän nimesi Andre Esterhuizenin varamiehenä Barbariansia vastaan. Tavallisesti keskikentällä pelaava Esterhuizen on sen jälkeen toiminut Springboksissa usein takarivin pelaajana. Hän on päässyt varamiesten joukkoon säännöllisesti, sillä Damian de Allende on ollut keskilinjan ykkösvaihtoehto ja Esterhuizenin testipelit ovat jääneet vähiin.
Etelä-Afrikka ei ole ainoa maa, joka on kokeillut tätä keinoa. Ranska on tehnyt samaa Sekou Macalourin ja Oscar Jegoun kanssa, ja Englanti on harjoitellut Ben Earlin ja Henry Pollockin kanssa takalinjalla.
Rennie on halunnut tehdä saman Fainga’anukun kanssa hänen esityksensä perusteella takarivissä Crusadersissa tänä vuonna. Fainga’anuku aloitti kauden takalinjalla laitapuolustajana ja keskilinjalla, eli paikoissa, joissa hänen uransa alkoi ja joissa hän on aiemmin pelannut All Blacksin testejä. Hän oli kuitenkin vaikuttavin takarivissä, ja siksi hänet kutsutaan joukkueeseen juuri sinne.
Murtunut jalka esti häntä pelaamasta heinäkuun maaotteluissa ja RGR-sarjassa. Tasmanin riveissä hän on kuitenkin pelannut kaksi puoliaikaa, ja nyt hän palaa kentälle. Hänen paluunsa voi olla All Blacksille pelinmuuttaja.
Erasmus popularisoi 6–2-varamiesjaon, jota monet maat ovat sen jälkeen kopioineet. Uusi-Seelanti on ollut poikkeus. Vain Ian Foster poikkesi perinteisestä 5–3-jaosta Lontoon ennätystappiossa Springboksille ennen vuoden 2023 maailmanmestaruuskisoja. Koska Fainga’anuku on hybridipelaaja, Rennie voi valita 6–2-jaon, joka on käytännössä edelleen 5–3. Varamiesten merkitys kasvaa kansainvälisessä rugbyssa koko ajan. Fainga’anuku on tässä erityisen arvokas, sillä hän voi vaikuttaa takariviin, keskilinjaan ja laitapuolustukseen. Esterhuizenin kohdalla näin ei ole.
Todellinen koe syvyydelle
Kuten edellä kävi ilmi, All Blacksilla on loukkaantumiskriisi. Takarivi on kärsinyt pahasti, sillä Savea ja Jacobson ovat pois pelistä. Uusi-Seelanti pelasi kuitenkin kaksi Bledisloe Cup -testiä ilman heitä.
Frizellin loukkaantuminen ja Parkerin peruutus lisäävät takariviin painetta entisestään. Lomaxin poissaolo rasittaa eturiviä, ja Tamaiti Williams on jo kokonaan kauden ulkopuolella. Taukei’ahon pohkeen vamma antaa mahdollisuuden Bellille, joka koki oman takaiskunsa ennen RGR-sarjan ensimmäistä vihellystä.
Mo’unga ei pelaa ainakaan ensimmäisessä testissä Skotlantia vastaan. McKenzie ja Beauden Barrett ovat kuitenkin toimineet hyvin yhdessä Wallabiesia vastaan pelinrakentajina. Kiertue pohjoiseen on silti täysin erilainen haaste, ja kaikkien loukkaantumisten kasautuminen kohdistaa paineen koko joukkueeseen.
Aloituspelin huolet
Rennie ja valitsijat ovat osittain vastanneet aloituspelin puutteisiin, joita Springboks paljasti RGR-sarjassa. Lomax jää Uuteen-Seelantiin niskavaivansa vuoksi. Parhaimmillaan maailmanluokan tighthead, mutta hänen muotonsa ei ole tänä vuonna ollut samaa tasoa. Hänet on jätetty pois, jotta hänen terveytensä ja All Blacksin skrumin terveys turvataan.
Skrumi ei ollut merkittävä tekijä Wallabies-testeissä, mutta se johtui pitkälti siitä, että molemmat maat näkivät aloituspelin lähinnä pelin uudelleenaloittamisena eikä aseena. Skotlanti ja Englanti ovat toisenlaisella linjalla, erityisesti Englanti. Steve Borthwickin joukkue on kokenut huonoimman Kuuden Kansakunnan turnauksensa, mutta heikot esitykset eivät johtuneet skrumista, joka oli yksi harvoista suurista vahvuuksista.
Tämä vahvuus jatkui marraskuussa ja Kuuden Kansakunnan jälkeen eteläisen pallonpuoliskon osuudella. Skotlannin skrumia aliarvioidaan kansainvälisesti, ja molemmat maat tulevat näkemään aloituspelin alueena, jolla voi painostaa All Blacksia.
Myös aloituspeli oli ongelma Etelä-Afrikkaa vastaan. Rennien joukkue heitti usein etukenttään. Hyökkäys takaa on helpompaa, mutta All Blacks ei halunnut ottaa riskiä pallon menettämisestä ja valitsi paikat, joissa se uskoi voittavansa pallon.
Scott Barrettin paluu pukuun paransi All Blacksin aloitusta, mutta Wallabies pääsi painamaan joukkuetta. Se varasti palloja useita kertoja molemmissa testeissä. Gregor Townsend, Borthwick ja Steve Tandy seuraavat tätä tarkasti, sillä heillä kaikilla on käytössään erinomaisia aloituspelin hyppääjiä.
Ansaittu muoto
Jotkut tulevat valittamaan, ettei joukkueessa ole Lucas Caseyta eikä Taumoefolauta. Casey on vaikuttanut Otagossa NPC-kaudella, ja Taumoefolau teki 19 maalia 11 ottelussa Tasmanin riveissä.
Rennie on kuitenkin löytänyt tilaa palkita NPC-muotoa joukkueessaan. Tärkeimpinä esimerkkeinä ovat Fihaki ja Hannah. Fihaki debytoi viimeisen hetken muutoksena Sydneyn Bledisloe Cup -testissä, mutta hänen paikkansa perustuu pitkälti NPC-esityksiin. Hannah on noussut lukkojen järjestyksessä, mikä on merkittävä saavutus, sillä Tuipulotu ja Darry olivat molemmat valittavissa.
Lio-Willien paluu täyttää tarpeen rivakalle ja fyysiselle takarivin pelaajalle, kun Parker jää Uuteen-Seelantiin. Hän on 28-vuotias ja ansaitsee paluunsa, sillä hän jäi napin painalluksen päähän RGR-kiertueen valinnasta.
Jacomb on myös mukana. Hän pelasi vasta NPC-kauden loppupuolella Taranakissa, mutta Etelä-Afrikassa hän oli erinomainen, kun hän sai mahdollisuuden. Myös hooker Bell oli loistava Canterburyssä ja ansaitsee uuden mahdollisuuden, sillä loukkaantuminen esti häntä pelaamasta RGR-kiertueella.